Helsingin Sanomat uutisoi 28.9.2011, että Tampereella sijaitsevassa Tullintori-kauppakeskuksessa järjestetty taidenäyttely suljettiin kriittisen taideteoksen poistamiseksi. Kyse on Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalon järjestämästä näyttelystä, joka kauppakeskuksen aloitteesta pystytettiin sinne Kulttuuripäivät-nimisen markkinointitapahtuman yhteydessä. Hyllyytetty työ on Teemu Takatalon suoraan seinälle tekemä, Tiedostavan kuluttajan synninpäästö- niminen teos, jonka taustaksi taiteilija on hankkinut tietoja kauppakeskuksessa toimivien yritysten ympäristösertifikaateista.
Kauppakeskusympäristö ja kuvataide ovat kaksi melko erityyppistä maailmaa. Liike-elämässä on totuttu siihen, että suurin kaupallinen toimija voi sanella (ja sanelee!), kuinka asiat tehdään. Nöyryyttäminenkin on sallittua, ja jos ei halua alistua, on äänestettävä jaloillaan. Taidemaailmassa sen sijaan ehdoton vapaus on asia, jonka kiistäminen ja riistäminen tuo samalla hetkellä mieleen Neuvostoliiton tai kommunistisen Kiinan. Herää myös perinteinen kysymys, onko taide kiva juttu vain niin kauan kuin se on nättiä ja omia tarkoitusperiä palvelevaa. Ja sen jälkeen herää kysymys, onko enää kyse taiteesta sen jälkeen, kun taiteilijalle on saneltu tai tiedostamatta annettu ymmärtää, mitä häneltä odotetaan.
Kun kaksi erilaista ajattelutapaa pannaan kohtaamaan, ei siis ole mikään ihme, jos yhteentörmäyksiä syntyy. Viime aikoina taide on hiipinyt ravintoloihin, hotellien auloihin, kampaamoihin ja näköjään myös ostoskeskuksiin. Osaako kauppakeskusyleisö arvostaa teoksia ja pystyykö värikkäässä ja hälyisässä ympäristössä edes tutkailemaan teoksia? Entä ovatko teokset tiellä hankaloittamassa ja häiritsemässä ostosten tekemistä? Oli miten oli, yhteentörmäykset ovat ihan positiivinen asia, ja vielä hedelmällisempää ovat ne keskustelut, mielipiteet ja johtopäätökset, joita konflikteista toivottavasti syntyy.
No comments:
Post a Comment