 |
| Kalle Kaliman luonteva esiintyminen vahvistaa tunnelmaa. |
Hengenvaarallista! Ei, en ole yrittänyt kävellä keskeneräisellä Myllysillalla (se on sitäpaitsi onneksi jo valmis). Enkä ole koettanut ajaa mäkiautolla alas Kaskenmäkeä kello viiden ruuhkan aikaan. Olen sen sijaan ollut tajunnanräjäyttävällä keikalla. Kun kuulija kyllästetään heti alkuunsa aivan käsittämättömän upeilla saundeilla, ja sitten kahden tunnin ajan vain ladataan lisää, lisää ja lisää, ei ole ihme, ellei sitä pienen kuulijapoloisen sielu ja ruumis kestä!
Klima Kaliman keikka Turussa on vastakohtaisuuksien, äärimmäisyyksien ja kontrastien ilta. Miten on mahdollista vaihdella tyylilajia niin mielipuolisesti mutta samalla niin selkeästi? Miten on mahdollista soittaa kaikkea, mitä maailmaan voi hurjimmillaan mahtua - tehden sen kuitenkin niin, että kuulija keskittyy vain ja ainoastaan yhteen fraasiin kerrallaan? Miten on mahdollista esittää täydellisesti harkittu kokonaisuus, joka kuitenkin on samalla täynnä ilmavuutta, leikkiä ja mielikuvitusta? En tiedä - Kaliman musiikki herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Keikan edetessä kuitenkin selviää, että kun kovista saundeista siirrytään herkkiin säveliin ja toisinpäin, molemmat korostuvat. Kun tiukka groove muuttuu pittoreskiin tunnelmointiin ja toisinpäin, kumpikin tulee esiin. Mikään ei ole huitaistua, keskeneräistä tai toimi pelkästään välineenä. Tätä on intensiteetti!
Porukkaa on paikalla kiitettävästi - kaikki istumapaikat ovat täynnä. Klima Kaliman levyt tekevät myös hyvin kauppansa. Kulttuuripääkaupungin ja sen asukkaiden puolesta voi olla ylpeä. Kaksituntisen keikan puolivälissä yhtye pitää tauon, jonka aikana lämminhenkinen Kalima ei huilaa vaan seurustelee kuulijoiden kanssa. Myös luontevat spiikkaukset tiivistävät keikan tunnelmaa entisestään. Moitteen sanaa ei yksinkertaisesti tipu. Säästettäkööt ne mainstream-musiikkia varten.
No comments:
Post a Comment